Ennakkoluulot lihavia kohtaan näkyvät myös töissä – vain seitsemän prosenttia suomalaisista sanoo, ettei lihavuus vaikuta työelämään
Tutkimuksessa suomalaisten suhtautumisesta lihavuuteen nousi esiin, että ennakkoluulot lihavaa työntekijää kohtaan istuvat edelleen tiukassa. Yhteiskunnallisissa keskusteluissa olisi tärkeää lisätä ihmisten ymmärrystä syistä lihavuuden taustalla ja purkaa haitallisia ja syrjiviä ajatusmalleja.
Selän takana puhuminen voi olla arkipäivää ylipainoisen työelämässä, selviää Taloustutkimuksen Novo Nordiskille toteuttamassa tutkimuksessa, jossa tutkittiin suomalaisten suhtautumista lihavuuteen ja ylipainoisiin ihmisiin.
Tutkimuksen kvalitatiivisen osuuden aineisto kerättiin moderoidussa verkkoyhteisössä syksyllä 2022. Siihen osallistui 31 ihmistä, joista noin puolet oli itse ylipainoisia. Lisäksi tutkimuksen kvantitatiiviseen kyselyyn vastasi 1040 ihmistä.
Haastatelluista vastaajista vain muutama kertoi itse todistaneensa työssä tapahtuvaa lihavien syrjintää. Silti hyvin monet osallistujat olivat melko varmoja siitä, että lihavuus on monilla työpaikoilla ihmisiä epätasa-arvoistava asia.
Yhteiskunnallinen keskustelu lihavuudesta vaatii uudistusta
Tutkimuksessa nousi esiin ennen kaikkea rekrytointitilanteissa epäluuloinen suhtautuminen ylipainoisiin ihmisiin.
Moni kvalitatiiviseen tutkimukseen osallistunut pohti, että lihavia ihmisiä saatetaan pitää laiskoina ja saamattomina työtehtävissään. Edelleen tuotiin esille ajatus siitä, että työympyröissä saatetaan ajatella, että jos lihava ihminen ei pysty hallinnoimaan omaa kehoaan, niin kuinka hän pystyisi hallinnoimaan ja hoitamaan omia työtehtäviäänkään.
Yhteiskunnallisissa keskusteluissa olisi tärkeää lisätä ihmisten ymmärrystä syistä lihavuuden taustalla, sillä syyt ovat paljon monikirjavampi tilkkutäkki kuin se, että ihminen ottaa sisään enemmän energiaa kuin kuluttaa.
Lihavuudesta ja sen syistä puhuttaessa esimerkiksi geneettisten ja hormonaalisten tekijöiden käsittely on todella vaatimattomassa roolissa – tai ne ohitetaan kokonaan.
”Lihavuus on aina monen tekijän tulos. On hyvä, että käymme keskustelua lihavuuden todennetuista vaikutuksista työikäisten terveyteen, jotta löydämme lisää keinoja parantaa työväestön hyvinvointia. Pelkkään ihmisen ulkomuotoon perustuvat syrjivät oletukset eivät sen sijaan vie meitä eteenpäin yhteiskuntana, vaan ainoastaan hidastavat tasapuolisten hoitomahdollisuuksien toteutumista”, Novo Nordiskin asiantuntijalääkäri Tero Saukkonen kommentoi tuloksia.
Tutkimuksessa nousi usein esille ajatus, jonka mukaan työkaverin ylipainolla ei ollut merkitystä, ”jos hän vain teki työnsä kunnolla”. Samanlaista ajatusmallia ei välttämättä ole käytössä hoikkien työntekijöiden kohdalla. Annammeko kaikenkokoisille työntekijöille samanlaiset mahdollisuudet onnistua työssään?
Lihavuudella ei ole mitään tekemistä työelämätaitojen kanssa
Yleisesti ottaen asennetutkimuksen vastaukset olivat hyvin ongelmakeskeisiä.
Monet osallistujista uskoivat, että lihavia ihmisiä syrjiviä ajatuksia nousee työelämässä esiin ennen kaikkea fyysisten työtehtävien osalta sekä tilanteissa, joissa edustaminen on tärkeää.
Tutkimuksen kvantitatiivisessa osiossa paljastui, että suomalaisista jopa 35 prosenttia uskoo ihmisen lihavuuden vaikuttavan paljon tämän työelämään. Vain seitsemän prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että lihavuus ei vaikuta työelämään lainkaan.
Yleinen lihavuuteen ja lihaviin suhtautuminen herätti monissa hyvin ikäviä tunteita. Erityisen rankalta asenneilmapiiri tuntuu ylipainoisista osallistujista: lihavia ihmisiä koskevat negatiiviset yleistykset ovat erittäin loukkaavia, syyllistäviä ja jopa masentavia.
”Lihavuudella ei ole mitään tekemistä yksilön työelämätaitojen tai osaamisen kanssa. Työpaikoilla tulisi keskittyä tekemään työyhteisöistä sellaisia, että kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset mahdollisuudet onnistua työssään ja saada esimerkiksi tarvitsemiaan työterveyspalveluita hyvinvointinsa tueksi”, Saukkonen summaa.
Artikkelia varten on haastateltu Tero Saukkosen lisäksi laadullista tutkimusta tekevän Taloustutkimus Oy:n tytäryhtiö Inspiransin psykologia Sari Rothia.
Lähde:
Suomalaisten suhtautuminen lihavuuteen ja lihaviin/ ylipainoisiin ihmisiin ja Suomalaisten asenteet ylipainoa ja lihavuutta kohtaan, Inspirans ja Taloustutkimus 2022
Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa: kvalitatiivisena haastattelututkimuksena ja kvantitatiivisena kyselytutkimuksena loka-joulukuussa 2022. Kvantitatiivisen osion toteutti Taloustutkimus ja Kvalitatiivisen osion Taloustutkimuksen tytäryhtiö Inspirans. Tutkimuksen kvalitatiivisessa osassa haastateltiin 32 vastaajaa moderoidussa verkkoyhteisössä. Kvantitatiivinen osuus toteutettiin nettipaneelissa, jonka n=1040 ja kohderyhmänä 18-69-vuotiaat mannersuomalaiset. Kvantitatiiviset tutkimustulokset on painotettu sukupuolen, iän ja asuinalueen suhteen väestöä vastaavaksi.