Siirry sisältöön

Näitä tekoja yhteiskuntamme tarvitsee, jotta voimme hyvästellä lihavuuteen liittyvät vahingolliset asenteet 

Tarvitsemme tekoja läpi yhteiskunnan laittaaksemme pisteen lihavuuteen liittyvälle häpeälle. Lue, millaisia muutoksia eri yhteiskunnan tasoilla tulisi tehdä. 

Palaa etusivulle

Monilla ihmisillä on lihavuuden syistä hyvin yksioikoinen käsitys. Lihavuutta pidetään usein itseaiheutettuna, ja juuri tämän vuoksi sen tuottama häpeä on monelle ylipainoiselle raskas taakka kantaa. Tämä näkyy Taloustutkimuksen vuonna 2022 tekemässä kyselytutkimuksessa, jossa tutkittiin suomalaisten asenteita ylipainoa ja lihavuutta kohtaan (n=1040). 

Todellisuudessa lihavuuden taustatekijät ovat moninaiset, ja ne liittyvät esimerkiksi  yksilön biologiaan ja yhteiskunnan rakenteisiin.  Lihavuuteen liittyvät negatiiviset asenteet ja tiedon puute estävät meitä näkemästä ja tarttumasta yhteiskunnan rakenteisiin, jotka osaltaan vaikuttavat lihavuuden kehittymiseen.  

Terveydenhuollon ammattilaisilla on keskeinen rooli lihavuuteen ja ylipainoon liittyvien asenteiden muokkaamisessa, mutta vaikuttavia tekoja voivat tehdä kaikki, yksilöistä yhteisöihin. 

8 keinoa, joiden avulla voimme murtaa lihavuuteen liittyvää häpeää 

1. Meistä jokainen voi vaikuttaa omaan puhetapaansa

Jokainen yksilö voi vaikuttaa asennemuutokseen. Puhutaan omasta ja muiden ulkonäöstä ja kehon koosta lempeästi. Keskitytään siihen, mikä itsessämme ja toisissa on hyvää. Ei oleteta kehon koon perusteella mitään.


2. Media mukaan murtamaan lihavuuden häpeäleimaa

Tarkastellaan, millaisia artikkeleita, kuvia ja otsikoita käytetään lihavuudesta puhuessa. Käännetään katse pelkästä painosta parempaan terveyteen. Lopetetaan syyllistävien ja loukkaavien kuvauksien käyttäminen. Edistetään asenteiden muutosta haastattelemalla monipuolisesti kaiken kokoisia ja näköisiä ihmisiä. 


3. Terveydenhuollossa lihava ihminen on nähtävä kokonaisuutena

Huomioidaan, miten puhutaan terveydenhuollossa painosta. Nähdään ihminen muunakin kuin painolukemana ja keskitytään kokonaisterveyteen. Parannetaan terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia kohdata kaikenkokoiset ihmiset inhimillisesti ja syyllistämättä. 


4. Edistetään hyväksyvää puhetta kouluissa

Puhutaan hyväksyvästi, lisätään mediakasvatusta ja tuetaan opettajien ja kouluyhteisön mahdollisuuksia puuttua kehoon liittyvään häirintään. Suunnitellaan koulupäivät hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen edellä huomioiden erilaiset tarpeet. 


5. Urheiluseuroissa ja harrastekerhoissa on otettava huomioon eri lähtötasot

Luodaan eritasoisia harrasteryhmiä ja mahdollistetaan hyvän olon saavuttaminen liikunnalla kaiken kokoisille lapsille ja nuorille. 


6. Järjestöjen ja potilasyhteisöjen tulee auttaa tuomaan eri kokoisten ihmisten äänet kuuluviin

Edistetään lihavien ihmisten aktiivista edustuksellisuutta järjestöissä ja kampanjoissa, jotta saamme eri kokoisten ihmisten äänet yhteiskunnassa paremmin kuuluviin. 


7. Työelämässä on annettava kaikenkokoisille ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet 

Korjataan lihavuuteen liittyviä negatiivisia piiloasenteita ja tarjotaan kaikenkokoisille ihmisille mahdollisuus onnistua työssään. Tunnistetaan ja lopetetaan lihavuuteen liittyvä ammatillinen leimaaminen ja syrjiminen.


8. Tutkijoilla ja tutkimusyhteisöillä on ainutlaatuinen mahdollisuus auttaa ymmärtämään lihavuutta ja purkamaan häpeää 

Tuotetaan tutkimustietoa lihavuuden biologisista,ja ympäristöön liittyvistä taustoista ja parannetaan ymmärrystä lihavuuteen vaikuttavista tekijöistä. Puretaan negatiivisia asenteita tiedon avulla. 

Lähde

Suomalaisten suhtautuminen lihavuuteen ja lihaviin/ ylipainoisiin ihmisiin   ja Suomalaisten asenteet ylipainoa ja lihavuutta kohtaan, Inspirans ja Taloustutkimus 2022

 

Tutkimus toteutettiin kahdessa osassa: kvalitatiivisena haastattelututkimuksena ja kvantitatiivisena kyselytutkimuksena loka-joulukuussa 2022. Kvantitatiivisen osion toteutti Taloustutkimus ja Kvalitatiivisen osion Taloustutkimuksen tytäryhtiö Inspirans. Tutkimuksen kvalitatiivisessa osassa haastateltiin 32 vastaajaa moderoidussa verkkoyhteisössä. Kvantitatiivinen osuus toteutettiin nettipaneelissa, jonka n=1040 ja kohderyhmänä 18-69-vuotiaat mannersuomalaiset. Kvantitatiiviset tutkimustulokset on painotettu sukupuolen, iän ja asuinalueen suhteen väestöä vastaavaksi.