Siirry sisältöön

Painokeskeisyys vinouttaa kaikenkokoisten ajattelua – näin painopuheen pitää muuttua

Onko yhteiskunnallamme pakkomielle painosta? Painokeskeisyys ohjaa tapaamme ajatella, puhua ja elää, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa. Eikä se tee meille hyvää. Lue mihin asioihin meidän pitäisi keskittyä painon sijaan.

Palaa etusivulle

”Paino ei kerro yksilön luonteesta, osaamisesta, itsekurista, motivaatiosta, onnellisuudesta tai terveydestä mitään”, sanoo laillistettu ravitsemusterapeutti Anette Palssa.

Palssan mukaan vaakalukemaa saatetaan silti seurata orjallisesti. Paino ja sen hallinta on monen ihmisen arjen keskiössä.

”Opimme usein jo alakoulussa, että painoa pitää vahdata aktiivisesti. Painoindeksi on kaikille suomalaisille tuttu käsite. Valitettavan monella ensimmäinen laihdutuskuuri tai negatiivinen kehosuhde on alkanut lapsuudessa painoon puuttumisesta.”

Painoindeksiä käytetään terveydenhuollossa yhtenä mittarina kuvaamaan ihmisen terveydentilaa. Millaisia johtopäätöksiä painoindeksin tuloksesta pitäisi vetää?

”Painoindeksi on hyvä väestötason mittari, mutta yksilön kohdalla ei voida katsoa taulukosta hänelle hyvää painoa. Painoindeksi on vain yksi mittari monen joukossa, eikä sen perusteella voida sanoa mitään yksilön kehon koostumuksesta tai terveydestä”, sanoo Palssa.

”Painon sijaan meidän olisi hyvä keskittyä aivan muihin asioihin, niin meillä kaikilla olisi parempi olla.”

Voiko painosta sitten puhua ollenkaan? Kyllä voi. Lue millaiseksi painopuheen pitäisi muuttua ja poimi vinkit uudenlaiseen puhetapaan.

Näin painopuhetta muutetaan terveempään suuntaan – 4 vinkkiä, joihin jokainen voi tarttua omassa elämässään

1. Kaikilla on oikeus kehon koskemattomuuteen: älä kommentoi toisen ihmisen painoa

”Paino on jokaisen oma asia.”

”Meillä ei ole mitään syytä puuttua toisen ihmisen painoon. Jos kommentoit toisen painoa, riistät häneltä oikeuden kehon koskemattomuuteen”, sanoo Palssa.

Palssan mukaan jokaisella on oikeus kehorauhaan koosta riippumatta.

”Jokaisella ihmisellä pitäisi olla valta päättää itse, haluaako hän puhua omasta painostaan.”

Painoa koskevat kommentit voivat Palssan mukaan vahvistaa esimerkiksi syömishäiriökäyttämistä tai häpeää omasta kehosta. Paino ei välttämättä ole muuttunut omasta tahdosta, vaan sen taustalla voi olla jokin sairaus tai vaikea elämäntilanne. Paino voi vaihdella elämän mittaan myös ilman mitään erityistä syytä, eikä siitä tarvitse huolestua.

Palssan mukaan kehuksi tarkoitettu kommentti voi olla vastaanottajalle ahdistava jo valmiiksi kurjassa elämäntilanteessa.

”Jos mielesi tekee kommentoida toisen painoa, mieti miksi haluat tehdä niin. Mitä haluat saavuttaa? Onko painon kommentointi oikea tapa päästä toivomaasi lopputulokseen? Jätä kommentti sanomatta ja tutki mieluummin omia ajatuksiasi, asenteitasi ja toimintatapojasi. Löydätkö niistä jotakin, jota pitäisi kyseenalaistaa tai muuttaa?”

Palssan mukaan terveydenhuollon ammattilainen voi puhua potilaalleen painosta, mutta vain tietyissä tilanteissa.

”Painon voi ottaa puheeksi terveydenhuollon kohtaamisessa vain, jos se jollakin olennaisella tavalla liittyy potilaan vaivaan tai hoitoon. Aihe tulisi ottaa esille kysymällä potilaalta kysymyksiä sen sijaan, että töksäyttäisi yhtäkkiä kommentin potilaan painosta. Potilaan kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin sekä aitoon kohtaamiseen ja kuunteluun keskittyminen on oikea tie. Potilaalle on annettava mahdollisuus päättää, haluaako hän ylipäätään puhua koko aiheesta.”

”Joissakin tilanteissa potilaan punnitseminen on välttämätöntä esimerkiksi oikean lääkeannoksen selvittämiseksi. Tällaisessakin tilanteessa painon mittaaminen tulee tehdä potilasta kunnioittaen”, Palssa jatkaa.


2. Pelkäätkö lihavuutta? Se liittyy lihavuuden stigmaan, jonka valtaa voi horjuttaa haastamalla omia asenteita

”Yhteiskunnassamme on vallalla lihavuuden pelko, joka liittyy kiinteästi lihavuuden stigmaan”, sanoo Palssa.

Lihavat ihmiset kohtaavat syrjintää ja ennakkoluuloja. Painoon liittyvällä stigmalla eli häpeäleimalla tarkoitetaan ihmisten kielteistä asennoitumista ja käyttäytymistä ylipainoisia ja lihavia kohtaan. Lihavuuden häpeäleimalla on valtavasti haitallisia vaikutuksia.[1]

”Lihavuuden stigma on todellinen ongelma. Lihavuuteen liitetään ikäviä ominaisuuksia kuten tyhmyyttä, laiskuutta ja saamattomuutta, jotka eivät pidä paikkansa. Lihavuuden stigma ilmenee myös esimerkiksi syrjintänä ja kiusaamisena.”

”Syyllistämisen ja pilkkaamisen aika on ohi. Ne eivät millään tavalla auta vähentämään lihavuutta – päinvastoin”, jatkaa Palssa.

Painoon liittyvällä huonolla kohtelulla on tutkimusten mukaan kielteisiä vaikutuksia ylipainoisten ja lihavien ihmisten psyykkiseen ja somaattiseen terveyteen. Häpeäleiman on havaittu olevan yhteydessä ongelmalliseen syömiskäyttäytymiseen, syödyn määrän lisääntymiseen ja terveyden kannalta ei-suotuisiin ruokailutottumuksiin.[1]

Lihavuuden häpeäleima ei vaikuta pelkästään lihavien ihmisten elämään.

”Se koskettaa meistä jokaista, olimme sitten minkä kokoisia hyvänsä. Normaalipainoisetkin huolehtivat jatkuvasti painostaan, aloittavat laihdutuskuureja tai rajoittavat syömisiään. Lihavuuden pelko ja stigma liittyvät vahvasti syömishäiriöiden ja epäterveiden laihdutustapojen kehittymiseen”, sanoo Palssa.

Palssan mukaan meillä kaikilla on valtaa rikkoa lihavuuden stigmaa.

”Tarkastele omaa suhdettasi painoon ja lihavuuteen. Tunnistatko itsessäsi lihavuuden pelkoa? Miten se ilmenee? Miten voisit muuttaa omia ajatusmallejasi ja toimintatapojasi?”

Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu, että painoon kohdistuva stigma on yleistä myös terveydenhuollossa ja sen ammattilaisten keskuudessa. Terveydenhuollossa

painostigma voi ilmetä esimerkiksi negatiivisina asenteina, kuten turhautumisena tai epäluottamuksena lihaviin potilaisiin, sekä vähemmän empaattisena tai painokeskeisempänä kielenkäyttönä.[2]


”Jos olet terveydenhuollon ammattilainen, pohdi miten kohtelet ja kohtaat lihavia potilaita. Miten omat asenteesi vaikuttavat työskentelytapoihisi? Mieti, millaisessa asemassa lihavat potilaat ovat muihin potilaisiin nähden. Suhtaudutaanko heihin eri tavalla kuin muihin?”

”Lihavuuden häpeäleiman tuhoaminen on pohjimmiltaan tasa-arvokysymys”, painottaa Palssa.

”Lähtökohta on se, että lihava ihminen nähdään ihmisenä, ei lihavana.”

3. Lihavuudessa ei ole kyse itsekurista: unohda väärät käsitykset ja heitä tarpeettomat neuvot romukoppaan

”Lihavuus ei synny itsekurin puutteesta, mutta silti lihavuuden hoitoon tarjotaan ratkaisuksi itsekuriin nojaavia menetelmiä”, sanoo Palssa.

”Biologiamme pitää huolen siitä, ettemme kestä itsekuriin perustuvaa kituuttamista. Hormonitoiminnan kautta aivomme tekevät kaikkensa sen eteen, että alkaisimme taas syödä kunnolla.”

Lihavuus on monimutkainen, krooninen tila, johon vaikuttavat esimerkiksi biologia, elinympäristö ja stressi. Tutkimukset osoittavat, että painon pudottamisessa ei ole kyse vain syömisen vähentämisestä ja liikunnan lisäämisestä.[3]

”Lihavia kehotetaan edelleen syömään vähemmän ja liikkumaan enemmän tai ottamaan itseään niskasta kiinni. Lihavuuteen liittyy paljon vastaavia väärinkäsityksiä, jotka itse asiassa vain haittaavat lihavuuden hoitoa tai painonhallintaa.”

Neuvojen jakaminen on helppoa, mutta ne eivät Palssan mukaan johda mihinkään.

”Jos neuvot oikeasti auttaisivat, kukaan ei olisi lihava”, Palssa toteaa.

”Neuvot eivät aiheuta mitään muuta kuin stressiä, ahdistusta ja huonommuuden tunnetta. Tällaisista lähtökohdista painonhallinta on todella hankalaa. Siksi neuvot on heitettävä romukoppaan.”

Neuvojen ja ohjeiden sijaan kannattaa kysyä ja kuunnella.

”Älä anna kenellekään neuvoja pyytämättä. Näe ihminen ihmisenä. Kysy mitä toiselle kuuluu ja kuuntele, mitä hän haluaa sanoa. Jos toinen ei halua puhua, kunnioita tätä toivetta. Jos toinen ottaa itse puheeksi lihavuuteen tai painoon liittyvät haasteensa, kysy kaipaako hän sinulta tukea.”



4. Keskity painon sijaan hyvinvointiin ja pystyvyyden tunteeseen

”Suurin ongelmamme on se, että me olemme niin painokeskeisiä.”

”Painokeskeisyys vaikuttaa tapaamme ajatella, puhua ja elää”, sanoo Palssa.

Palssan mukaan hyvinvointiin vaikuttavat enemmän aivan muut asiat kuin paino.

”Vaakalukeman sijaan pitäisi keskittyä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Paino ei ole mikään paremmuuden, onnellisuuden tai terveyden mittari. Painon vahtaamisen sijaan pitäisi parantaa suhdetta omaan kehoon ja vaalia hyvinvointia ravitsevan ruuan, mielekkään liikunnan, mukavan harrastuksen, riittävän unen, stressinhallinnan ja sosiaalisten suhteiden kautta.”

Kun ihminen onnistuu jossakin asiassa, hän kokee pystyvyyden tunnetta. Se vahvistaa motivaatiota ja innostaa jatkamaan. Tunne on tärkeä etenkin silloin, jos haluaa tehdä elämäntapamuutoksen.

”Pystyvyyden tunteen lisääminen on keskeistä painonhallinnassa. Jo pienet onnistumiset lisäävät tätä tunnetta. Pystyvyyden kokemuksen päälle on helpompi rakentaa seuraavia muutoksia. Pikkuhiljaa rakennetut muutokset jäävät helpommin pysyväksi osaksi elämää.”

Ketään ei kuitenkaan pidä pakottaa elämäntapamuutokseen, sanoo Palssa.

”Jokaisella on oikeus päättää, miten hän haluaa elämässään toimia. Muutoksen pitää aina lähteä omasta halusta ja lähtökohdista. Ihmisen itsemääräämisoikeus on ehdottoman tärkeä asia.”

Elämäntapamuutos lähtee liikkeelle pysähtymisestä oman elämän äärelle.

”Pysähdy ja mieti, miksi haluat tehdä muutoksen. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä? Miten aikasi jakaantuu näiden tärkeiden asioiden kesken? Onko sinulla aikaa ja voimavaroja tehdä muutos juuri nyt? Pohdi, mitkä asiat ovat kaikista oleellisimpia hyvinvointisi kannalta. Tärkeintä on se, että sinulla on hyvä olla.”

Viitteet

 

[1] Lihavien leimaaminen ja lihavuuden hoito. Käypä hoito -artikkeli. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 3.3.2020. Saatavilla internetissä: https://www.kaypahoito.fi/nix02727

 

[2] Lagerblom, Laura S. S.: ”Se hankala potilas”: painoon kohdistuvan stigman vallitsevuus terveydenhuollon ammattilaisten keskuudessa. Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Lääketieteen laitos, Ravitsemustiede, kandidaatin tutkielma 22.4.2022.

 

[3] Bray GA, Kim KK, Wilding JPH, et al. Obesity: a chronic relapsing progressive disease process. A position statement of the World Obesity Federation. Obes Rev. 2017; 18:715–723.

 

The Obesity Society. The Obesity Society Updates Position on Obesity. New Statement Focuses on Obesity as a Chronic Disease. https://www.prnewswire.com/news-releases/the-obesity-society-updates-position-on-obesity-300769218.html